Jirka Vierimaan luento

Toijalan Seudun Koirakerho järjesti eilen kouluttajilleen sekä koulutuksesta kiinnostuneille jäsenilleen mahdollisuuden osallistua Jirka Vierimaan koiran oppimista ja kouluttamista käsittelevälle luennolle, jonne mä ilman muuta lähdin. Paikalla oli kokonaiset kuusi kerholaista, joten saatiin helposti hyvää ja workshop-tyyppistä keskustelua pienessä kokoustilassa. Hyvän twistin keskusteluun toi se että meistä löytyi useamman eri koulukunnan ja ikäkauden kouluttajaa sekä harrastajaa. Kirjoitan ylös päällimmäisenä mieleen jääneitä seikkoja.

• Luento käsitteli aluksi eläinkoulutusta sovellettuna käyttäytymisanalyysina joka pohjaa tiettyihin eettisiin ja moraalisiin periaatteisiin. Jirkan tekniikat perustuvat pitkän ajan kuluessa havaittuihin käyttäytymisen ja oppimisen järjestyksiin, ei niinkään yhteen teoriaan tai teesiin. "Toistaiseksi sovellettu käyttäytymisanalyysi on ollut aina oikeassa". Jirkan kertoessa koulutuksestaan mun oli aivan pakko tarttua varsinkin kanojen parissa työskentelyyn, mikä oli muiden mielestä kauhean hauskaa, mutta kuinka usein sitä pääsee kysymään että miten toistonkestävä kana on ja miten helppo sitä on palkita. Sain kattavan vastauksen siitä kuinka reajuusto tai rehupelletti tekee ihmeitä ja että kana on todella toistonkestävä, varsinkin leghorn joka on niin ahne että on kanarotujen labbis, höhö. 

• Avattaessa koulutukseen sisältyvää termistöä, mieleen jäi  parhaiten sammuttamisen ja positiviisen heikentämisen (rankaisun) vertailu epätoivotun käytöksen poistamisessa. Luentomateriaalissa mainittiin heikentämisen olevan hierarkisesti viimeinen keino muuttaa käyttäytymistä, mikä perustuu siihen että rankaisemalla saavata lopputulos, eli alkuperäisen käytöksen korvaava käytös on vaikea ennustaa. Kun käytös sammutetaan (vrt. pelkoaggressiivisen koiran käsikosketuskoulutus), saadaan lopputuotteena käytös joka on tietoisesti vahvistettu ei-toivotun käytöksen tilalle. Oikeaoppisella heikentämisellä on mahdollista päästä toivottuun lopputulokseen, mutta sen käyttö sisältää enemmän riskejä. 

• Oheiskeskustelussa palattiin naksutinkoulutuksen perusperiaatteisiin, ja sain taas hyvänä muistutuksena fraasin "Click for action, feed for position". Mä pystyn vielä esimerkiksi palkan paikalla vaikuttamaan haluttuun lopputulokseen, koska kaikki sekundääri - ja primäärivahvisteen välissä tapahtuva vahvistuu myös. Valtakuntia ei siis vääjäämättä tuhoudu vajaasti toteutuneen kriteerin merkitsemistä jos tarjottu toiminto on haluttu.

• Ajoituksen merkitys. 0,5 sekuntia vahvisteen ja halutun toiminnon välillä, 5 sekunnin välein uusi toisto, 5 sekunnin kesto ymmärryksen rajana (voidaan olettaa, että koira on selvillä tehtävästä, karrikoituna), 5 toistoa peräkkäin (arvioidaan tehtävän sujuvuutta sarjan avulla)

Luennon loppupuolella käsiteltiin toiminnan aikaansaamista eri keinoilla (shaping, poimiminen, houkuttelu, kohteet), taukojen merkitystä, arkikäytöksen strategioita, määrän ja laadun merkitystä ynnä muita koulutuksen perusteita. Tulin iloiseksi siitä että vaikka uutta tietoa tuli valtavasti, moni asia oli mulle jo melko selkeä entuudestaan. Toisaalta taas vähän masensi se että jos mä olisin tutustunut koiraharrastukseen tällaisen informaation kautta silloin kun mulla ei vielä ollut koiria, mulla ei olisi niin älyttömästi typeriä ja turhia virheitä alla. Jokaisen vasta-alkajan (ja vähän kokeneemmankin) pitäisi käydä muutamalla yhtä kovalla luennolla.