Eka kerta toden sanoo

Mä oon aika kova kisajännittäjä. Oon aina ollut, oli kyse sitten koiraharrastuksesta tai muista lajeista. Ei se mua koskaan ole estänyt mihinkään osallistumasta, mutta tunnen aina kisailmoa naputellessa kuinka syke nousee ja hengitys tihentyy ja loppuillan mulla on sellainen olo että lentokoneen turbiini saattaa tulla makuuhuoneen katosta läpi hetkenä minä hyvänsä. 

Sen lisäksi mä tykkään pelata varman päälle. Ehkä mä olen myös vähä pihi, mutta mä en ole se tyyppi joka lähtee kokeilemaan esimerkiksi tokokokeeseen onneaan, vaan sinne mennessä mä haluan olla todella, todella varma siitä että hommat ei kaadu siihen että koira ei yksinkertaisesti osaa sitä mitä siltä pyydän. Mä haluan että mulla on hyvä mahdollisuus onnistua itseäni tyydyttävästi (ja toki myös että koiralle ollaan mahdollisimman reiluja). Ja vielä kolmannekseen, mä olen laiska perfektionisti, jota harmittaa aina salaa vähän jos olisi ollut mahdollisuus pärjätä hieman paremmin, vaikka saavutettu taso korreloisikin sen vaivan kanssa mitä ko. asioiden eteen on nähty. 

Mitä rennoimman kuuloinen kombo koiraharrastajalle joka mielellään hakee myös konkreettista näyttöä kokeista koirillaan, eikö? Suurin osa on toki mun ihan silkkaa kokemattomuutta, johan tässä ollaan oltu alalla kokonaiset kolme vuotta. Sen sijaan että odottaisin että jotain muutosta tapahtuu lähivuosina, oon kuitenkin päättänyt katsoa tuleeko maailmanloppu jos ilmoitankin koiran, joka on enemmin luokkaa osaa-useimmiten kuin on-täydellisen-idioottivarma. Niinpä Utu menee ensi kuussa kokeilemaan tokon alokasluokkaa Lahteen sisarensa kanssa ja isoveli Ville osallistuu avoimeen. 

Treenisuunnitelman keskeinen teema on tehdä kolme viikkoa kestoa asentoihin ja jatkaa kuunteluharjoituksia liikkurin avulla. Nyt ei hinata kokonaisia liikkeitä vaan tedään pienissä erissä paljon fiilis - ja vauhtisidonnaisia juttuja. Oikeastaan ennakointi on se mikä mua tällä hetkellä eniten jännittää, tehtäväthän se osaa kyllä. Paikkamakuut on olleet pari kuukautta tosi hienoja, jos se sieltä nouseekin niin lähtee korkeintaan mua kohti. No kattellaan ja mennään kattoon mitä pitää mahdollisesti vielä treenailla. Ja ennen kaikkea koulutetaan mua.