Tokotorpedot

Me ollaan koirien kanssa väliaikaismajoituksessa Lahdessa, koska mä suoritan mun amk-tutkinnon pitkää harjoittelua Päijät-Hämeen keskussairaalan laboratoriossa. Meillä ei luonnollisestikaan ole kummoisia treenimahdollisuuksia täällä, ja vaikka muutama koirakaveri ollaankin tavattu niin oon järjestänyt tekemistä ottamalla itseäni niskasta ja treenaamalla kummallakin tokoa. Tässä mietteitä muistiinpanohengessä.

- Kapulasta tulee huomattavasti tavoitellumpi, kun koirien lukumäärä suhteessa kapuloihin on 2 per 1. Mökö yllätti viime viikolla, varasti Utulta kapulan ja lopputuloksena oli häntä putkella laukkaava seropi, hyvin suivaantunut collie ja perässä raivoisasti nelistävä ja kannustava omistaja. Utu palautti kapulan mulle täydellisesti, Mökö sai varastamisen kautta hyvää positiivista energiaa kapulasta. 

- Seuruu ei pysy ilman ylläpitotreeniä jos koira ei sen funktiota täysin ymmärrä, muista tämä Riikka. Utun seuruuta parannettu nyt kahden session verran sekä perusasentosiirtymillä, rehellisellä imutuksella sekä  kevyellä hihnapakotteella ja oikea paikka alkaa taas muistua mieleen. Pää kääntyilee hurjasti eri suuntiin ja koira ehtii täpistää lyhyessäkin ajassa hurjasti, mutta pääasia että huomio on kuitenkin taustalla kokoajan tehtävässä eikä koira nuuski, jätätä tai laamaile. Kriteeri ei vaan ole vielä täysin selvillä.

- Takapää on colliella mahtavan hieno siihen nähden että sitä ei ole tietoisesti treenattu hirveästi. 180 ja 90 astetta helpot tiivistää sitten kun seuruu sujuu muuten halutulla tavalla. 

- Jäävä maahanmeno vaatii vielä multa kevyen rytmityksen, mutta homma on hanskassa ja sujuu yhdellä käskyllä. Nopeus kasvaa varmuuden lisääntyessä, tietää Mökö kommentoida. Jos koira koettaa ennakoida jäävää, muistaa Riikka aina sanoa iloisen ohon ja jatkaa seuruuttamista.

- Noudon nihkeä palautus parantunut, kiitos pk-ukon kera sakemanninsa jotka sattuivat olemaan ToiSKin kentällä samaan aikaan while back. Lähtee kapulalle superiloisesti valtavilla loikilla. 

 - Kaukojen tekniikka mahtavan hieno! Etäisyyttä kasvatellaan. 

- Paikkamakuihin pitää alkaa kohta toden teolla panostamaan myös ryhmässä. Tällä hetkellä reilu minuutti onnistuu tastahäiriöllä.

- Luoksetulo ihan ok, vähän saisi olla ripeämpi. Vähän samanlaista nihkeyttä ehkä kuin noudon palautuksessa, jospa se onkin hieman vaikeaa ja jopa piirun verran paineistavaa juosta kohti liikkumatonta ohjaajaa? Palkkaussuunta!

Entäs Mökö sitten.

- Mökölle otettu ensimmäistä kertaa avoimen luokan paikkamakuuta ja luoksetuloa. Paikkamakuu leikkikentän palloseinän avulla, ei täyspitkää etäisyyttä ja ihan 15 sekunnin tutustumisajalla. Koira odotti rennosti koko ajan. Luoksetulon pysäytys odotettu, ekalla vihjeellä jäi kuin täi tervaan ja alkoi ennakoida välittömästi ja vauhti (niin mikä) tippui. Eli ihan helvetisti läpijuoksuja suhteessa pysäytyksiin, aina kun koira ennakoi niin läpi.

- Hiphei, vain yksi seuruuliike koko luokassa ja senkin kerroin vain kaksi! Arvostelukriteerit toki tiukempia ja matka pidempi, mutta kyllä me tästä ylläpitotreenillä selvitään.

- Kaukoissa vaikea ymmärtää että pyllyn ei sovi liikahtaa kun siirrytään makuulta istumaan. Hauskaa, miten pieni collie on tarjonnut tätä juuri haluamallani tavalla pennusta asti, mutta Mökölle kovin vaikea. Ei muuta kuin oikean tavan ahkeraa merkkausta.

- Mä oon vahingossa onnistunut naksuttelemaan kapulasta niin kivan, että ulkona vire nousee sen näkemisestä ihan hurjasti. Tarjosin sitä koiralle eilen maahan, ja alkoi hirveä sählääminen ja kapulan retuutus josta kovaääninen ja riehakas kiitos. Muutaman kerran koiran nostettua kapula maasta palkka ja sitten kepillä jäätä, koira perusasentoon ja kapulan heitto yhdistettynä täysin uuteen painolastittomaan käskyyn. Jumaleissön, se haki sen. Ja toikin sen niin, että sain sen otettua koiran suusta ennen kuin se tipahtaa kenttään. Ja ihan hirrrrveä remakka päälle tästä tietysti, mikä läpimurto!

- Nyt jos tuosta luovutuksesta saisi edes sellaisen että siitä saisi jonkin muun arvosanan kuin nollan, niin mä kehtaisin oikeasti viedä tuon koiran sinne avoimeen luokkaan. Kun nuo muut liikkeet eivät mitään mahdottomia ole, hypyssä tuskin tulee olemaan ongelmaa ja jäävät sujuu vaikka mä kävelisin Viialaan ensin koiran ohitettuani.

Mahtavan hienot tokokoirat, kyllä on ilo tehdä hommia.