Tää on jo kolmas luonnos minkä aloitan, ja koska kuukauden aikana on kertynyt ihan hävytön määrä purkamatonta dialogia niin pahoin pelkään että tästä tulee hyvin sekainen ja hölmö päivitys mutta otetaan riski. Kuvituksena tänään höpsöjä kännykkäräpsyjä ToiSKin kentällä leijuvasta usvasta eilen jäähdyttelylenkin päätteeksi. Huomatkaa mestaripaimen Pilke oikeaoppisesti väijymässä.
Elokuun teemana on ollut enenevissä määrin toko. Varasin Mökölle syyskuulle uuden kokeen nyt kun enimmät hormonituskailut ovat alkaneet helpottaa, työn alla on tällä hetkellä ennakoinnin karsiminen seuruusta, omatoimisten perusasentojen häivyttäminen, perusasennon kesto ja seuruun käännökset. Aikaa kokeeseen on muutava viikko, joten harjoituksiksi seuraavat.
- Otetaan apuun liikkuri, palkataan kasvavalla viiveellä asennon pitämisestä liikkurin huudoista huolimatta.
- Kakkosen kertotaululla perusasennon kestoa, mielellään pienessä häiriössä.
- Käännöksiä! Vain tiettyyn suuntaan per treenikerta, kriteeriä kasvattaen. Kokeillaan palkaksi lelusta taistelua, katsotaan paraneeko vai väljeneekö. V¤%&u että on vaikeaa kävellä 90 asteen kulmia vaikka on perkele kävellyt koko ikänsä.
- Selkeät, täysin vakioidut vihjeet sekä onnistumiselle että uudelle yritykselle. Yllättävän hankalaa, vaikka pitäisi olla ihan noviisihommia.
- Puretaan liikkeitä melko paljon osiin, palkka joka osasta. Ennemmin tekemisen meininkiä kuin palkkaamattomuutta. Osaamattomuus kostautuu jos kostautuu, mutta liian vähän aikaa alkaa rakentamaan palkkaamattomuutta alusta asti.
- Karsitaan kaikki pakotteet. Koiran huiskimisella ja "herättelyllä" saadaan aikaan vain kiukkuinen ja kiljuva koira.
- Ei turhaa jäävien/luoksetulon/hypyn hinkkaamista, koira osaa kyllä. Rikki menevät vaan turhasta määrästä.
Utu on aloittanut maanantain ALO-ryhmässä Hervannan porukoissa ja ollut paikalla nyt kolmesti. Ajattelin että usean vieraan koiran läsnäolo aiheuttaisi sinkoilua ja älämölöä, mutta koiraa on tuntunut jopa hieman ujostuttavan yhtäkkiä radikaalisti isommassa ryhmässä. Ollaan vähän sellaisessa pisteessä että koira on tutustutettu perusteisiin sadasta ja yhdestä asiasta, mutta sataprosenttisen valmista ei ole millään saralla ja vihjeiden erottelu on yhtä kesken.
Utulle treeniin perusasentoon hakeutuminen eri kulmista ohjaajan kääntyessä ensin 90 astetta ja lopulta edetessä suoraan. Pylly liikkuu mainiosti, mutta niinkin sutjakkaasti että meinaa toisinaan unohtua taakse vinoon. Palkan paikka! Paikkamakuu vain paranee, asento hieno ja pysyy, koira on rento mutta tarkkaavainen. Tehosyyniin kuitenkin vierellä makaamisen kesto ja käskyn odottamisen malttaminen. Kapula pysyy hyvin kapulaa kosketellessa, mutta rakennetaan vielä sietämistä kapulan vetämiselle. Varma pito-ote!
Agilityepikset Utun kanssa elokuun lopulla farssi, koiralla tuhat kertaa liikaa kierroksia ja ohjaaja unessa, epävarma ja hädissään. Hallintaa ja varmuutta menoon, nyt teemana oli "kädet irti ratista ja silmille". Kontaktihommat tosissaan käyntiin! Mökölle keppejä ja keinua ja sitten vaan lisenssiostoksille. Emme täydellisiä liene kumpikaan, mutta siellähän opimme.
Kaikenkaikkiaan Mökölle enemmän kiitosta Mökönä olemisesta, hän meistä kahdesta vähemmän puutteellinen kuitenkin on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti