Sivut

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Viikon 31 treenit

Maanantaina 28.7 luoksetuloja, seisomisen stoppeja, kaukot ja käännöstreeniä. Oli vähän löysä mutta teknisesti hyvä, saisi olla korkeammassa vireessä. 

Tiistaina 29.7 noutoja, edelleen löysä mikä näkyi vähän tekniikassa eli lähinnä palautusasennossa. Kuumat päivät kerta kaikkiaan verottaa, ei voi mitään.


Keskiviikkona 30.7 Tanjan kanssa vesitornin kentällä. En tiedä johtuiko viileästä kelistä vaiko mukavista muistoista harvemmin käydyllä kentällä, mutta kumpikin koira pelasi vaihteeksi älyttömän hyvin. Mökö aloitti Kirsikan kanssa paikkamakuulla, Tanja jäi näkyviin, mä lähdin kiertämään huoltorakennusta. Maksimissaan puolen minuutin pätkiä, enemmänkin menisi mutta parempi tehdä hissukseen. Oli mennyt lonkalle, mutta lonkka on Mökölle luontevampi varsinkin jos selkä on ajoittain kipeä joten menkööt. Jos siitä joku haluaa joskus pisteen ottaa jos joskus johonkin kokeeseen ollaan menossa niin ottakoot. 

Mä aloitin viime viikolla pohjustamaan ruutua kotona niin että taittelin suunnilleen ruokalautasen kokoisen kehän nauhasta ja aloin sheippaamaan etujalkoja siihen, kumpikin taisi päästä tähän ensimmäisellä setillä. Suurensin keittiön lattialla koiran mahduttavaksi ja koko koira kehään, myöhemmin viikosta taas helpotettuna ulos asfaltille. Ei vihjettä, lyhyt etäisyys. Parasta mitä olen ikinä koiraharrastuksen eteen tehnyt on kyllä tarjoamaan opettaminen, jumatsuikka että on helppo tehdä pohjia ihan mihin vaan.

Joten keskiviikkona vajaa metrinen ruutu kummallekin, ja kumpikin meni varsin hienosti. Vapautuspalkka aina siihen suuntaan mistä seuraavaksi lähetys, kierrettiin myötäpäivään ruutua ja aina uusi lähetys, metrinen etäisyys. Utu löysi ruudun paremmin mutta steppasi, Mökölle palkan paikkaan erityishuomiota. Mukaan vihje jo kummallekin ja Utulle erityisesti pysähtymisen vahvistamista, palkan paikalla sijaintikorjaus. Alkoi väsyessään sählätä ruudussa kahta kauheammin, neljä toistoa per setti vallan hyvä.

Utu teki hyvät kaukokäskyt ja hienon pätkän seuruuta stopilla, juoksulla ja vasemmalle kääntymisellä. Sateessa metsään hyvillä mielin juoksentelemaan. 


Torstaina 31.7 aksassa modifioitu pätkä kolmosten rataa, Utulle vain yksi setti koska pelasi niin hyvin. Reagoi hyvin putkijarruun ja malttaa hakea esteitä mun käännetyn selän takana. Keinu oli hyvä ja maltillinen vaikka yhdistin suoraan rataan. Mökölle hupitreeniä pikkurimoilla, teki myös aika hyvän keinun. 

Joku oli unohtanut kapulansa majan kuistille, joten käväisin pk-kentällä tekemässä samalla raivolla Utulle muutaman noudon, hypyn sekä hyppynoudon. Meni kivasti, vire oli just eikä melkein. 

Perjantaina 1.8 taas hellettä, Utu teki hienolla draivilla sekä paluu - että lähetyshyppyä esteellä. Tein vähän hölmön virheen kun juoksutin ensin esteellä hikeen ja sitten aloin pyytämään kaukoja, ei meinannut jaksaa nousta. Maa-istu - vaihtoon tarvitaan muutenkin enemmän häiriötreeniä, pelaa kuitenkin enimmäkseen tosi hyvin. 

Kummallekin paikkamakuutreeni, Mökölle viitisen minuuttia Denzelin ja Pilkkeen välissä. Pilke teki pätkiä ja sai palkkaa, Elina huomautteli kopin takaa Denzelille maan nuuskimisesta. Näyttäydyin säännöllisesti, makasi taas lonkalla mutta todella hyvällä fokuksella. Utu teki vähän turhan helppoa "ilmetreeniä", olin joitakin sekunteja piilossa. Ensi viikolle jo koirahäiriö, muuten harjoitus pysyy samana.


Lauantaina 2.8 ruututreeniä porukoiden nurmikolla, rakensin ruudun ja lähdin hakemaan makkaraa sisältä, Mökö pääsi livahtamaan ulos ovenraosta. Vilkaisin kuistin ikkunasta ulos palatessani ja meinasin kuolla ihastuksesta kun Mökö seisoo totisena pihan perällä keskellä ruutua. Kehuin vuolaasti, tosin ikkunasta... Varsinainen harjoitus hyvä, Mökö alkoi hakemaan (myös ohjatusti) keskelle ja Utulle pari hyvää pysähdystä. Vihje toimii hyvin. Utulle yksi m-i josta remakka palkka, teki tomerasti. 

Ooh, mähän oon siis saanut aikaan tällä viikolla vaikka mitä. Jonakin muistamattomana päivänä vielä sheippailin Utulle ISKK:n pokaalille metallinoudon alkeita, eli lähinnä jalostin pokaalin tuijottamisen optimaalisen nostokohdan hammasteluksi. Mä en ole tuon metallin eteen tehnyt vielä oikeastaan mitään (ja saa nähdä miten tarpeelliseksi se enää kv-sääntöjen voimaan tulon jälkeen edes muodostuu) mutta toistaiseksi koira ei tuntunut juuri materiaalia vierastavan. 

Tulipa kamalaa kieltä mutta ei tälleen sunnuntaisin oikein kulje. Kuvituksena kuvia mun uudelta kompaktikameralta jonka ostin lomaretkeä varten, hauskaa vaihteeksi näpsytellä jollakin muulla kuin isolla järkkärillä (vaikka kuvasuhde onkin outo ja vähän on suttuista jälkeä!).


2 kommenttia:

  1. Hei, kerro tarkemmin mikä idea sulla on tuossa ruudun opetuksessa? Mä oon vältelly ruudun treenausta kun mä en jotenkin tykkää pelkällä namikupilla ruudun keskellä tapahtuvasta metodista kun jotenkin se tuntuu että koira ei oikeesti ymmärrä sitä paikkaa ruudussa tai siis että missä vaiheessa se koira oikeesti tällä tapaa yhdistäis ne ruutumerkit ja paikan keskenään. Tuo sun tapa kuulostais jotenkin enemmän siltä että koira sais oikeesti pähkäillä itse.

    Ja pakko olla samaa mieltä tuosta tarjoamisesta. Jos jotain oon osannu tehä oikein niin ainakaan en oo tukahduttanu tuota koiran tarjoamisinnokkuutta. Treenattiin huvin vuoks merkkiä ja vitsit miten helppoa se olikaan kun koira itsekseen alkoi tarjota oikeaa toimintoa! Sillä tuo sun ruutumetodikin kuulostais meille ehkä sopivammalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on vähän tällainen work in progress kun ei ole itsekään tullut ruutua aiemmin koulutettua, mutta just tuosta syystä mäkin olen jättänyt kaikki namialustoihin ja leluihin perustuvat menetelmät kun musta ensinnäkin tuntuu että mä en osaa häivyttää/pelata sillä palkka on ehkä ruudussa, palkka ei ole ehkä ruudussa-touhulla, ja sitten mä kanssa tykkään että kun koira alusta asti oppii että nauhojen sisäpuolelle menemisestä saa palkkaa, niin vaiva on enää matkan kasvattamisessa.


      Siis tosiaan aloitin ihan pikkiriikkisestä ruudusta, sain neuvon että tee niin pieni että koira saa yhden tassun sinne mutta sen verran ison tein että nuo mun koirat saivat etutassut sisään. Tässä oli hyötyä myös siitä että Mökö oli aiemmin sheipattu pyyhkeen päälle sekä isoon laatikkoon niin se ei lopulta ollut kovin erilainen tehtävä. Sitten kun tää sujui (ilman vihjettä) suurensin ruudun aika ronskein vaihein sellaiseksi että koira mahtuu sinne seisomaan ja palkka tulee vasta kun joka koipi on inessä. Tässä vaiheessa aloin siirtämään sitä näin helppona myös ulos.

      Nyt oon tosiaan siinä vaiheessa että ruutu on suunnilleen metrin kanttiinsa, se tehdään ulkona, oon liittänyt vihjeen ja palkka tulee vasta kun koira on ruudussa ja paikallaan. Jos härveltää niin otan haltuun ja lähetän uudestaan. Ja palkan paikalla oon pyrkinyt paikkaamaan jos menee ruutuun mutta ei ole ihan optimissa kohtaa. Nyt teen tässä vaiheessa paljon toistoja että ruutuun menemisestä ja siellä paikallaan jököttämisestä tulee varmaa ja sitten alan hiljalleen kasvattamaan ruudun kokoa ja lopuksi teen matkan. Ja tässä vaiheessa mulla koirat vielä menee ruutuun toisinaan vasemman laidan kautta mutta sitä en ala tässä vaiheessa korjaamaan kun koira kuitenkin menee ruutuun, ettei tule hämmennystä.

      Poista