Sivut

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Haistappa kahvi

Mää tykkään naksuttimesta. Naksutin on opettanut mun koirille paljon sellaisia asioita, joihin en ole ilman sitä pystynyt. Naksutin on muutenkin hinta-laatusuhteeltaan parhaimpia mun ikinä omistamiani asioita. Mulla on ollut niitä kolme, joista Kaikkein Hienoimman Sinisen kaivoin pienen asuntoni uumenista sen jälkeen kun heitin viimeisen Bilteman Miami Vice - naksuttimen (no se näyttää johtoineen poliisiradiolta...) lattialle ja sen nappi katosi jonnekkin Päijät - Hämeen keskussairaalan logistiikkakäytävän sopukoihin. Hurraa mun Siniselle Naksuttimelle!

Tähän väliin palaan kuitenkin viime viikolla mainitsemaani hajuerotteluun. Ajatuksena oli siis tarjota Mökölle sellaista ohjelmaa jossa se pääsisi käyttämään ihan puhtaasti hajuaistiaan, ja mielellään tähän aikaan vuodesta myös sisällä. Törmäsin tehtävään jossa koira opetetaan ilmaisemaan tietty haju useiden häiriöhajujen seasta, tällä tavalla koiran voi siis opettaa etsimään esimerkiksi kanttarelleja metsästä. Valitsin itse kahvin, koska se on aloittelijan nenään (inhimillistämistäkö...) voimakas ja mun kannaltani helposti saatavilla. Haju oli myös sinänsä koiralle uusi, koska mä en sitä itse juo eikä meillä sitä siis keitetä. 

Ensimmäiseksi naksuttelin koiran lähestymään purkkia (1) jonka pohjalla purut olivat. Seuraavaksi liitin mukaan ilmaisun joka valikoitui maahanmenoksi siltä varalta että haluan käyttää joskus jäljellä keppejä. Pyysin siis koiran maahan aina purkin haistamisen jälkeen (2) joka ketjuttui oikeastaan ihan muutamilla toistoilla.



Kun tän tehtävän onnistumisprosentti oli tarpeeksi korkea tuli kuvioihin hämypurkki, eli täysin tyhjä purkki joka ei haise miltään muulta kuin purkilta (3). Törmäsin taas jo tunnarin kanssa painittuun ongelmaan eli koira arpoi kumman purkin ilmaisee eikä tuntunut kehittyvän pelkästä oikean purkin merkkaamisesta. Mökön kanssa hommia tehdessä on erityisen tärkeää että tehtävä pysyy kokoajan tarpeeksi mielekkäänä ja helppona, joten vein purupurkin ulos, piilotin sen lehtien sekaan ja annoin koiran etsiä sitä hajuaistin varassa pyytämättä ilmaisua. Esittelin koiralle puruja myös kädestäni nimeten ne ja merkkasin niiden nuuhkimisen. Tähän päälle pidin vielä muutaman päivän tauon ja jokin em. apukeinoista tosiaan toimi sillä toissapäivänä pääsin pisteeseen jossa koira kävi hämypurkin luona mutta siirtyi ilmaisemaan sitä missä haluttu haju on. Eilen sujui jo näin varmasti.



Seuraavaksi lisään yhtälöön kolmannen tyhjän purkin (4) ja lopulta alan täyttämään hämypurkkeja häiriöhajuilla, kuten teellä ja mausteilla (5). Eräässä ohjeessa koiralla käytettiin alusta alkaen hajustettuja vanulappuja, mutta itse skippasin tämän koska halusin pelata varman päälle, lähinnä itseni takia... Oon kyllä pohtinut että osaisiko koira yksinkertaisesti katsoa kummassa purkissa ilmaistava aine on, joten mikäli koira alkaa häiriöhajuvaiheessa tarjoamaan taas mitä purkkia sattuu, palaan vanulappuihin. Mikäli erottelu sujuu häiriölläkin, oletan että se perustuu hajuaistiin. Eipä tää tässä mittakaavassa niin tarkkaa ole, mutta ajatuksena on että voisin piilottaa lopulta koiralle maastoon erilaisia hajuja ilmaistavaksi.

Kävin jopa tallaamassa 15 metrin jäljen ja se olikin ihan kivaa.

2 kommenttia:

  1. Mä oon tehnyt tälle omalle koiralle samaa oreganolla mut tyssättiin ihan samaan ongelmaan eli koira alko arpoa sitä oikeaa purkkia kun lisäsin hämypurkin. Ehkä pitää kaivaa pitkästä aikaa purkit esiin ja testata noita sun kokeilemia juttuja :)

    VastaaPoista
  2. Ehdottomasti kaivelet ja haastat luovuuttas niin kauan että onnistuu!

    VastaaPoista