Varusteet on mun... varusteet

Joo, en keksinyt mitään hauskaa vaatteet on mun aatteet - kaskua joten varusteet!!1 Käytiin viime viikolla Jennan kanssa Mustissa & Mirrissä ihailemassa uusia Hurttia, mulla tarkoituksena ottaa mukaan uusi käteen integroitava talutin mutta surustuin kun niitä ei liikkeessä vielä ollut. Sen sijaan ilahdutin itseäni limenvihreällä Rukan pistolukkopannalla ja paljon kehuja saaneella Dogsportin metrisellä gripillä joka pääsee meillä mukaan tokoon ja agilityyn. Tosi näppärä liinatyyppinen hihna joka muuten pysyy kädessä (ja mätsää värinsä puolesta mun treeniliiviin...). Otin gripin varta vasten tänään lenkille mukaan että saan siitä kuvan nätissä ympäristössä tsih.

 

Toko meni eilen oikeastaan jo aika kivasti, panostin kauheasti siihen että kokoajan oli kivaa ja harjoitukset olivat tarpeeksi simppeleitä ja koira sai onnistumisen fiiliksiä. Ensimmäisenä otettiin porukassa luoksepäästävyys ja paikkamakuu, kummatkin sujuivat ihan tuttuun tyyliin. Paikkiksessahan meillä on tuo lonkalle meno vakio ja vähän tuli ympärillä nousevia koiria pälyiltyä, mutta ihan alokasluokan tasolla ollaan. Itseksemme treenailtiin ruutuvuoroa odotellessamme jäävää seisomista ja se on kyllä kanssa ihan pisteiden arvoinen kunhan muistan seuruuttaa jatkuvasti eri matkoja ettei ennakointi nosta päätään. Jäävää maahanmenoa ei tänään otettu, mutta plats-käskyä ja maahanmenon vauhtia paranneltiin  nakkeja viskomalla. Hiomista vaatii myös mun 90-asteen käännökset, ne askelkuviot ei vaan mitenkään jää mulle lihasmuistiin vaikka tiedostan täysin miten paljon ne parantavat koiran seuruuta käännöksissä. Toisaalta on hyvä että keskityn käännöksissä itseeni ja annan koiran seurata omalla painollaan sen sijaan että kokoajan kyttäisin sen suoritusta. 

Tilasin viime viikolla meille C-tason agilitylisenssin ja nyt käynnissä on treenipaikan metsästys ihan ympärivuotista treenausta ajatellen. Ortopedihan tosiaan tiputti hieman koiran aluksi puhtaat paperit saaneita lonkkia, mutta agility ja muu raskas liikunta on edelleen ok mikäli koira hyppää mielellään eikä oireile muutenkaan. Ollaan kummatkin sytytty siihen lajiin niin täysillä että sitten kun meillä on tottelevaisuuspuolella tavoitteet kasassa niin jatketaan vain agilityn parissa mikäli se suinkaan on mahdollista. 

Rally-tokosta puheen ollen sain aikaiseksi alkaa pikkuhiljaa sheippaamaan takapään käyttöä ja vaikka se on vieläkin kankeaa niin perusasennon hyppykorjaus on jo lähes karsittu pois ja koiralla alkaa olla haju vierellä peruuttamisesta. Koulun kanssa on kyllä sen verran ohjelmaa seuraavaksi kuukaudeksi että lokakuun kisoihin en vielä taida uskaltaa ilmoittaa, mutta joulukuussa sitten viimeistään jos marraskuun lähtöön ei mahduta. Eipä tässä kai oo kiire valmiissa maailmassa.