Sivut

lauantai 6. syyskuuta 2014

Metsästä kentän kautta esteille

Sunnuntaina mentiin toista kertaa hakumetsään, tällä kertaa Ylöjärvelle. Mökö pääsi tallaamaan aluetta ja se oli sen mielestä ihan järjettömän hauskaa, se ulvoi ja ulisi ja juoksi kaikkien luona rähjäämässä vuorollaan. Utu aloitti, otettiin neljä ukkoa suorilta pelkällä äänellä. Haukku irtos taas niin hyvin että päätettiin jatkossa vaatia siltä jo ilmaisu, kun osa porukasta luonnollisesti palkkasi sitä pelkästä löydöstä vielä. Neljäntenä piilossa ollut ukko oli vähän vaikea eikä meinannut löytyä ennen kuin siirryttiin lähemmäs, mutta avustuksella myös Juho saatiin haettua pois puun takaa kököttämästä. Mökö sai vielä lopuksi hakea kerran Jutan, sillä ei ole koskaan tuota hommaa teetetty mutta luontaisena nenänkäyttäjänä päätettiin kokeilla suorilta pelkällä äänellä ja hienosti hakikin. Ja oli tyytyväinen kissanruokaan. 


Maanantaina käytiin naapurin belgialaisen kanssa treenaamassa, Mökö hupsutteli rally-tokoa ja Utu teki jäävät, yhden kaukokäskyn ja seuruuta. Lopuksi otettiin vielä paikkamakuu niin että ohjaaja jäi belgin luokse hihnan mitan päähän, mä pistin Utun viereen ja menin puun taakse piiloon. Matkaa oli ehkä 10 metriä ja aikaa kului 45 sekuntia. Nätisti se on näillä stepeillä pysynyt ja hitaasti edetään jatkossakin, hyvän siitä teemme varmasti. Pari ongelmaa tuolla avoimessa luokassa on joita mä en osaa tällä hetkellä ratkoa, mutta niitä ehtii konsultoimaan vaikka ensi keväänäkin joten monipuolistetaan nyt ennalta osattua. 


Torstain aksatreenit oli tosi jees, sattui sellainen rata missä meillä ei ollut erityisiä vaikeuksia. Myös kontaktit pelasi tosi hienosti, vaikka keinu meinaa aina mennä ensimmäisellä kerralla porsasteluksi.

Tänään lauantaina heräsin epäuskoisena puoli seitsemältä talkoilemaan meidän kisoihin. Olin ykkösten ajan radan varressa jonka jälkeen lähdin käyttämään koiria lämmittelyretkellä. Meillä oli kiva lähtöpaikka suunnilleen viidentenä, hyvin ehti katsoa muutaman koiran. 2-luokan C-hyppyrata oli vähän kinkkinen, kolmoselle päällejuoksin ja sain koiraa eteenpäin, irtosi muurilta hyvin nurkkaan putkeen. Pakkovalssi mulla meni vähän pitkäksi ja eka hama sattui kepeillä, jonne oli sen verran matkaa edelliseltä hypyltä etten huomannut alkaa ajoissa vihjaamaan koiralle, joten Utu lähti erkanemaan linjasta ja ihmetteli että mihin helvettiin muka. Uusinnalla jees, taas meni valssi pitkäksi mutta erityishyvää radan lopussa oli putkesta - putkeen-siirtymä josta Utu selvisi pelkällä ääniavulla yhtään kyselemättä. Viimeiselle esteelle tein klassisen virheen ja lakkasin ohjaamasta, kielto siis vikalta hypyltä. Tätä ei valitettavasti saatu videolle, olis ollut hyviä pätkiä joista ottaa opiksi jatkossa. Kympillä irtos toinen sija, puhtaita ratoja ei makseille tullut yhtään. 

B-rata oli helppo agilityrata, ei keinua eikä reangasta. Ylösmenokontaktit oli hyvät, mutta ei ihan löytyneet tassut perille asti 2o2o. Pidin kuitenkin pääni ja päätin että nehän otetaan vaikka menisi yliajaksi. Niisto kepeille onnistui ihan mukavasti ja loppurata oli tuttua huttua ja nolla sieltä sitten tuli ja vielä kuusi sekuntia alle ihanneajan. Jälkeenpäin selvisi että hävisin ensimmäiseksi tulleelle 0,5 sekuntia, eli hyvin ehti vähän hioa kontakteja. Koiria oli onneksi sen verran paljon että kumpikin nollan tehnyt sai LUVAn. Nyt jatkossa tosiaan noille alastulokontakteille itsenäisyyttä, selkeyttä ja ripeyttä. Utu on kyllä mahottoman kiva kun se tekee aksaa niin hyvällä koneella mutta on kuitenkin hirveän nöyrä, on sitä helppo vaan viiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti